Hotellit

Piipahdin tosiaan työmatkalla Riikassa (Riiassa?) viime viikon loppupuolella, minkä seurauksena jouduin muunmuassa uusimaan aika hätäseen maaliskuussa vanhentuneen passini. Yritin piheyksissäni pantata uusimisoperaatiota siihen saakka, että nimi vaihtuu avioon astumisen myötä, mutta pieleen meni. Toisaalta olo tuntuu varmemmalta, kun omistaa jonkin voimassaolevan virallisen henkilöllisyystodistuksen -sitä alkaa pohtia, onko sitä edes virallisesti olemassa ilman moista. Ja olihan se reissukin passiin uponneen viisikymppisen (joka tosin kaivettiin lopulta isäni lompakosta, kun minä fiksuna nuorena naisena en tietenkään ollut nostanut käteistä kyseistä hankintaa varten) ja vaivan arvoinen.

Itse Riikaa en ehtinyt näkemään kuin taksin ikkunasta sekä parin ruokaa ja muita nautintoaineita tarjoavan paikan sisältä käsin, mutta jo pelkästään hotellissa yöpyminen on reissaamisen väärtiä. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun jaoin hotellihuoneen yksinomaan itseni kanssa -pientä lisäluksusta sekin. (Saatoin tosin nukkumaan käydessä hieman kaivata kaveria viereeni ja lukita oven pariin kertaan ihan vain varmuuden vuoksi.) Hotelliöiden parasta antia on muhkea sänky puhtaine lakanoineen, ylellinen kylpyhuone suloisine pesuainepurnukoineen ja arkisten asioiden puuttuminen ympäriltä. Päässä eivät pyöri koulutehtävät ja kotityöt, kun näkökentässä ei vilku likaisia astioita (astianpesukone parin viikon päästä jee! Ainiin, en olekaan tainnut mainita tästä asiasta vielä täällä, mutta suuria mullistuksia tapahtuu tämän tytön elämässä piakkoin. Hahhaa, nyt luulette minun vähintäänkin muuttavan Indokiinaan ja ryhtyvän elämäntapataiteilijaksi.) tai monisteita protonien liikkeistä magneettikentässä.

Ihan ehdoton ykkösjuttu hotelleissa on kuitenkin niiden aamupalatarjonta. Postauksen kuva on otettu lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen tuijottaessani piirrettyjä aamiaisseuraa odotellessa. Kameraan olisi voinut tuijottaa pirteämpi naama, jos olisin siirtänyt herätystä parilla tuntia eteenpäin, mutta hotelliaamupalasta nauttimiseen nyt vain täytyy varata vähintään tunti. Itsehän taisin istua pöydässä lähemmäs puolitoista tuntia mättäen naamaani mysliä, jogurttia, sämpylöitä, hedelmiä, lettuja (!), teetä ja mitä näitä nyt on.

Harmikseni ehdin itse olla reissussa tällä kertaa vain yhden yön, mutta onneksi joulukuun alussa pääsemme poikaystävän kanssa vihdoinkin nauttimaan rennosta kylpyläviikonlopusta poreammeessa pulikoimisineen, pehmeiden vällyjen välissä köllimisineen sekä tietenkin kahtena aamuna hotelliaamiaisella herkuttelemisineen.

Advertisements
Kategoria(t): Paula ♥. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s